EEEMCA

Täällä yksi onnellinen ylioppilas, aaaa! Ensin oli tarkoitus käydä hakemassa tulokset vasta perjantaina Kristan tämänpäiväisen aamuvuoron takia, mutta Krisulla on kiltti äiti joka tuurasi sitä sen aikaa että saatiin omat kirjainrivistömme käydä noutamassa rehtorin kansliasta!
Vaikka tiesin jo lähes sadan prosentin varmuudella päässeeni ylioppilaaksi, oli silti polvet vähän heikkona ja kädet hikisinä kun hiivin opettajainhuoneeseen ja sukelsin pimeää käytävää pitkin kansliaan. Tutisin varmaan kuin koivun lehti siinä tuolilla enkä uskaltanut katsoa sitä lappusta siinä pöydällä, joten odotin vain kiltisti että reksi kertoo mitä siinä lukee.
Suurimmat kiinnostuksenkohteet minulla oli se, menikö fysiikka läpi ja miten monta pistettä matikka jää E:stä, koska se lähti pistettä vaille ja saamistani viidestäkymmenestä pisteestä kaksi oli kuulemma epävarmaa. Noooh, suustani valui sateenkaaria ja korvista lenteli perhosia siinä vaiheessa kun oli päästy tulosten loppuuun saakka ja hymyilin varmaan ihan ääliömäisen näköisenä itsekseen kun talsin takaisin aulaan, missä kaverit odotti jo omien tulostensa kanssa.

Ja otsikon rivihän on seuraava:
Äidinkieli.................................... EEnglanti..................................... EMatematiikka (pitkä ofc)............... EPsykologia................................. MKemia....................................... CFysiikka.................................... A
Olen myöskin tosi tosi tosi onnellinen äidinkielestä, koska en todellakaan uskonut voivani saada E:tä siitä! Olen myös ylpeä siitä, että pääsin fysiikasta läpi, wohoo! Pisteraja oli 12 ja mulla oli neljätoista pistettä, olisin voinut vaikka itkeä helpotuksesta kun kuulin saaneeni A:n.
Mutta MATIKKA!Kun kuulin saaneeni E:n matikasta missasin lähes kaiken muun mitä reksi perään sanoi. Kuulin vain hämärästi jotain muminaa fysiikan neljästätoista pisteestä ja hihittelin itsekseni, koska olin juuri aamulla käynyt kauhusta kankeana katsomassa netistä pisterajat ja todennut masentuneena että taisi jäädä A saamatta kun siihen vaadittiin ne hurjat 12 pistettä.
Mua on kaivertanut ja järsinyt maaliskuun 23. päivästä saakka se, että tein yo-kokeessa vain yhdeksän tehtävää ja että se E saattoi sitten jäädä siitä kiinni kun tuli mokailtua muutamassa niistä. But as we can see, onnistuin raapimaan kasaan tarvittavan määrän pisteitä ja kyllähän nuo pisteet näyttää ihan hyvältä tuossa lapullakin: kuudesta tehtävästä tuli täydet, kahdesta tuli 5/6 ja sitten jokerissa kämmäilin vähän ja tuli 4/9, mutta no harm done!
Ja kaikkein mahtavinta tässä jutussa on se, että ensimmäinen hakukohteeni oli Helsingin yliopisto ja matematiikan koulutusohjelma, johon pääsee suoravalinnalla sisään kaikki ne, jotka on saaneet pitkän matikan yo-kokeesta E:n tai L:n. Eli arvatkaapa mihin tämä tyttö lähtee ensi syksynä ellei mitään mullistavaa tapahdu?!

Tässä nyt sitten vierähti iso taakka pois kun ei enää tarvitse stressata pääsykokeita. Aion kuitenkin vielä yrittää sitä englantia vähän lueskella ja ehkä farmasiaakin varten selailla noita kirjoja, mutta tänään kävin raahaamassa takaisin kirjastoon kaikki matikkaan liittyvät yo-tehtäviä sisältävät kirjat, jotka lannistuneena kiikutin kotiin pari viikkoa sitten.
Lopetan kuitenkin sydämen muotosilla hattaroilla höystetyn hehkutukseni tähän, koska tiedän että esimerkiksi Kristalla on vielä pääsykokeet edessä ja että sitä stressaa ne varmasti ilman minun vouhotustanikin! Empatiani ovat kuitenkin Kristan ja muiden pääsykokeisiin lukevien kavereiden luona ja alan nyt sitten telepaattisesti tsemppaamaan niitä! ONNEA lukemiseen!
Ja sitten muihin asioihin.

Rata-ajo oli siis maanantaina ja tuntui ihan äärettömän tyhmältä ajaa Krisun kanssa peräkkäin Rovaniemelle. Meillä oli tarkoitus lähteä yhdeksältä, mutta tapansa mukaan Krista pisti aamulla viestiä et "hihihihi myöhästyn" ja siinä vaiheessa kun olin sitten odotellut sitä pienen ikuisuuden sain puhelinsoiton, jossa ilmoitettiin Krisun äidin tarvitsevan pesupulveria ja niinpä istuin selaamassa uusimpia jääkiekkouutisia sillä aikaa kun Krista kiiti ostamaan pulverit ja päästiin lopulta lähtemään.
Mua väsytti ihan järkyttävästi ajaminen ja tyytyväisenä sitten kiemurtelinkin tien laidasta laitaan Kristan perässä eli havainnointini rajoittui siihen, että ajoittain tsekkasin pystyinkö vielä lukemaan Kristan auton rekkarin. Jos en pystynyt oli aika käytellä vähän kaasujalkaa ja jos pystyin saatoin tyytyväisenä vajota takaisin koomatilaani.
Kierrettiin ennen rata-ajoa perinteinen kaupunkiekierroksemme, eli samat paikat kuin aina ja samassa järjestyksessä kuin joka kerta aiemminkin. Ainoa poikkeus oli se, että tilasin Hesellä kana-aterian sijaan kanasalaatin. Spice Icessa huomattiin ajan loppuneen kesken ja kipitettiin jäätelöinemme autoon, minkä jälkeen alkoi hikinen parkkipaikan etsiminen.
Pelkäsin kauheasti radalle ajamista, koska en tosiaan tiennyt missä se sijaitsee ja pelkäsin jääväni liikennevaloissa jälkeen jonosta, mutta minä ja Krisu päästiinkin jonoon ihan autokoulun auton taakse ja huristelin sitten vesisateessa Swedish House Mafian seurassa jäätelöä mussuttaen.

Radalla oli oikeasti iha hauskaa, vaikka se sisälsikin hirveän paljon odottelua!
Ensin seisottiin sateessa katselemassa vähän demonstraatiota eri jutuista ja sen jälkeen saatiin radiopuhelimet, järjestäydyttiin jonoon ja tehtiin vuorotellen niin kuin käskettiin.
Rata-ajo sisälsi hätäjarrutuksia, esteenväistöä ja mutkaan kaahailua ja mun kaula oli sen päätteeksi ihan punainen, koska hätäjarrutuksissa turvavyö aina raapi epämiellyttävästi. Pari kertaa pelotti vähän, koska vettä satoi tosi paljon ja märkää tietä mutkaan ajaessa lähti kaksi kertaa perä liukumaan. Niillä kahdella kerralla sainkin kuulla, että tulo oli ollut aika hurjan näköistä, mutta aina kuitenkin jollain ilveellä (lue: auton hienot automaattiset toiminnot joista en ymmärrä mitään) sain auton ojennettua omalle kaistalle.
Radalta lähtiessä huomasin Kristan auton perässä vilkkuvan mystisen valon, joka näytti lähinnä kipinöiltä ja odottelinkin sitten koko matkan Citymarkettiin saakka, että koskas sitä nyt sitten pitää ottaa puhelin ja soittaa et "Mo, sun auton perä on tulessa!"
En kyllä vieläkään tiedä mikä se valo oli, vaikka yritettiinkin parkkipaikalla sitä tutkia.
Illalla oli vielä teoriat ja nyt on sitten II-vaiheen todistuskin tuossa pöydällä pyörimässä ja pitäisi vain vielä poliisilaitokselle pysyvää korttia varten, mutta kun ei tuokaan ole koskaan auki. Mutta jaah, ehtiihän tässä.

Eilen ilahduin suuresti kun postia hakiessani osui ensimmäisenä pinosta silmiin minulle osoitettu söpö postikortti! Tiirasin silmät viirussa käsiaslaa, joka oli ehkä maailman tutuin, mutta en tunnistanut sitä koska en sitä ole postin mukana tottunut näkemään. Fanitan ihan kympillä tuota kuvaa, koska Suomi-pelaajan ilme on ihan mahti!
Postikortin mukana tuli totta kai myös terveiset:"Hei!Päätin sulle lohdutukseksi ostaa kortin, kun et päässyt mahtiseuraani katsomaan Leijonia. Mulla on kuuma ja hiukan orpo olo. :D Saavuin juuri Helsinkiin ja kävin Rautatieaseman vessassa pesemässä hampaat!Terkuin: Krista"
Olin tosi otettu tästä!

Tänään sitten tipahti postilaatikkoon kaksi pakettia, koska olen harrastanut hämärää nettishoppailua. Oikeasti tilasin nämä vain testatakseni Ebayta, joka on täynnä mielenkiintoista tavaraa, mutta joka on tähän saakka ollut käyttöalueeni ulkopuolella mystisen maksujärjestelmänsä vuoksi. Nyt sitten kuitenkin tilasin kokeeksi pari pientä juttua (esimerkiksi tuo ylempänä oleva kellosieppikoru joka on ihku!) ja ei se sit niin vaikeaa ollutkaan, hmm.
Lähden kuitenkin jatkamaan päivääni karkkien ja Muumilimpparin seurassa ja kohta olisi tarkoitus raahautua lenkillekin. Haaveilen saavani lounaaksi pinaattilättyjä, mutta toistaiseksi minulle on tarjoiltu vasta katkaravun makuisia nuudeleita ja oli pakko lappaa ne siskon lautaselle, koska en vain saanut niitä menemään alas. 
Epäilen kuitenkin että tältäkin päivältä saan hylätä haaveet oikeasta ruuasta, koska äiti lähti eilen siskoni kanssa sairaalaan ja on siellä edelleen. Mun sisko on tosiaan ollut jo pari viikkoa sairas, ei tiedetä mikä sillä on ja mennyt koko ajan vain huonompaan kuntoon. Lauantaina me lähdettiin baariin ja Emma kiikutettiin Rovaniemelle tiputukseen. Toivottavasti ne nyt sitten jo sais selville jotain.
SEE YA!