Muuttobisneksiä(kö)?

Ärsyttää kun en ehdi päivittää mitään, vaikka haluaisinkin! Töissä menee oikeasti suurin osa ajasta nykyään ja kun illalla selviän kotiin, jaksan juuri ja juuri käydä lenkillä ja katsoa vähän aikaa TV:tä ennen kuin pyörin peittojen väliin ja vajoan lähes koomaa muistuttavaan tilaan ennen kuin kello taas aamulla soi.

Mulla on kuitenkin onneksi lähinnä vain aamuvuoroja, eli meen lähes aina 9-10 aikoihin töihin ja pääsen sitten pois 15-17 välillä. Harvoin tuolta kuitenkaan ajoissa pääsee lähtemään, mutta eipähän kuitenkaan siellä yötä myöten mene. Muistelisin, että uudessa työvuorolistassa oli aika lailla sama juttu ja aamuun saan aina rämpiä silmät ristissä.

Olen edelleen jumissa tiskipuolella, mutta olen kuitenkin päässyt opettelemaan muitakin juttuja riippuen siitä kuinka kiireistä on ollut. Aamulla minut on lähes poikkeuksetta revitty joksikin aikaa kassalle opettelemaan ja sitten posket kuumottaen ja kädet täristen yritän saada hinnat naputeltua koneeseen asiakkaan odottaessa jäähtyneen kahvin kanssa tiskiä naputellen.

No ei, olen jo aika kehittynyt kassakoneen käytössä ja osaan käyttää sitä ihan hyvin. Teoriassa ainakin, käytännössä saatan helposti panikoitua ja tökätä väärää nappulaa (kuten kävi tässä eräs päivä ja hinnan sijaan näytölle ilmestyi pisteitä ja kolmosia ja jouduin hakemaan apua).

Tiskaamisessa olen kuitenkin ihan pro, jeeee!

Pääsin tässä öööö keskiviikkona myös tekemään kaksi hampurilaisateriaa eikä se ollutkaan niin vaikeaa. Paninit osaan jo lämmittää, mutta toisaalta se ei vaadikaan kuin paninin asettamisen laitteeseen, ajastimen käynnistämisen ja paninin poistamisen laitteesta ajastimen piipatessa eli tällä tuskin kannattaa alkaa leijumaan.

Muuten on sujunut sitten ihan hyvin, hiihtelen siellä ympäriinsä, liukastuin yhtenä päivänä hampurilaisen välistä pudonneeseen suolakurkkuun ranskalaisia viedessäni ja myöhemmin samana päivänä kompastuin lattiatason alapuolella olleeseen kaivon kanteen. Jälkimmäinen tapaus oli kuitenkin huomattavasti vähemmän kiusallinen, koska olin keittiön puolella ja tapahtunutta oli todistamassa vain yksi henkilö, kun taas suolakurkkuepisodiani pällisteli kymmenkunta ruokaansa jonottavaa turistia.

Töiden sivussa olenkin sitten kärsinyt yksinäisyydestä ja viettänyt iltani lähinnä Pakoa katsoen (tämän voi tietenkin laskea sosiaaliseksi kanssakäymiseksi, koska katsoin Joyn kanssa, mutta ei siinä kyllä kovin paljon keskustelua ole päässyt kehittymään kun kumpikin tuijotettiin intensiivisesti TV-ruutua).

Onnekseni pääsin maanantaina virkistymään hyvässä seurassa, kun lähdettiin Mirkan kanssa ihan hyvän pituiselle kävelylenkille ison citymme keskustaan. Ainakin tarkoitus oli pysyä keskustassa, mutta siellähän me harhailtiin keskellä metsää vieraiden ihmisten takapihojen tuntumassa.

Kävelylenkin päätteeksi sipsutettiin juuri remontoituun S-Markettiin ostamaan jäätelöä ja lusikoimaan sitä tyytyväisenä läheiselle torille. Valitettavasti tästä tapahtumasta ei ole kuvia, koska Mirka on itsepäisesti kieltäytynyt lähettämästä niitä vihjailevasta viestistäni huolimatta, hmmmmmm.

Seurassamme kävi myös Mirkan sinnikäs ihailija, vaikka Mirkan puheiden perusteella sen ei olisi pitänyt uskaltautua meidän seuraamme, hehee. Istuin sitten hiljaa paikallani maata tuijottaen ja jäätelöä mussuttaen samalla kun kuuntelin kiusallisinta ja yksipuolisinta keskustelua ikinä. Myöhemmin sain kuulla kunniani, koska en ollut osallistunut keskusteluun auttavasti. Sori!

Tämän lisäksi Anniina sai töitä ihan mun työpaikkani naapurista ja olen pari iltaa viettänyt sen seurassa rahoja laskien ja kuulumisia vaihtaen.

Reilaajista ei kyllä turhan paljon ole kuulunut: siskoni laittoi muutama päivä lähdön jälkeen viestin, jossa ilmoitti vieneensä (vahingossa.........) erään vaatekappaleeni, sain nopeat kuulumisen Pariisista pikaisen Face-keskustelun välityksellä ja tänään saapui Puolasta lähetetty postikortti.

Postikortti sisälsi kunnon terveiset Elinalta ja Kristalta, mutta rakas siskoni Ellu..... oli vain kirjoittanut muiden pitkien terveisten alle seuraavaa: "Kaikki on sujunut suht. hyvin ja ollaan aika yllättävän neroja! Terkkuja kaikille!"

ok hyvä että keksit edes jotain sanottavaa byhyyy

Eilen pääsin taas hengittelemään kaupunki-ilmastoa, koska lähdettiin pyörähtämään Rovaniemellä. Reissun perimmäinen tarkoitus oli mankelin ostaminen ja Ellun ajokortin hakeminen. Mankeli ostettiin lopulta sen jälkeen, kun äiti oli käynyt kaupungin jokaisen mankelikaupan läpi hintoja vertaillen, mutta ajokorttia ei irronnut, koska mopokortti olisi pitänyt palauttaa ja sillä hetkellä se majaili siskoni kanssa Pariisin likaisessa hostellissa. HYI.

Itse en aikonut oikeasti ostaa mitään (koska olin kolmen päivän aikana kerännyt sähköpostiini viisi tilausvahvistusta H&M:n alesta öhöhöhöhö), mutta eksyin sitten kirjakauppaan ja halusin viedä mukana kaiken. Rajoitin osteluani kuitenkin kolmeen muistikirjaan (jotka maksoi yhteensä kympin ja joissa on tyhjät sivut ja mustat kimallekannet, iiiiiiih!) ja Sinä päivänä -kirjaan, jota en edelleenkään ole saanut luettua, joten päätin ostaa kun tuollaisen "kovakantisen" sai viidellätoista eurolla.

Lopulta raahasin Onlysta mukaani vielä farkut, koska olen huomannut housupulman iskeneen useita kertoja viime aikoina.

Tänään sitten saapui myös ensimmäinen paketti H&Mltä ja sen myötä kaksi bleiseriä, koska ne oli alennuksessa ja puoleen hintaan eli en voinut vastustaa. Nyt omistan siis kaikenkaikkiaan kolme samanlaista bleiseriä, joskin tietenkin eri värisinä: musta, pinkki ja tummansininen. Pinkki siksi, koska väri oli sopivan huomiotaherättävä ja tummansininen siksi, koska näin Helsingissä ollessani jollakin tummansinisen bleiserin ja päätin haluavani itsellenikin sellaisen. Pinkki bleiseri oli tosin loppuunmyyty mun kokona, joten jouduin ottamaan yhden koon isomman ja nyt on vähän pitempi ja väljempi kuin nuo muut, mutta it's fine, koska viistoista euroa bleiseristä on melkein sama kuin se olisi ollut ilmainen!

Tänään on ollut oikein kunnon bisnes-päivä ja olen saanut aikaan niin monta juttua etten meinaa itsekään uskoa!

Pääsin viime yönä vasta kolmen aikoihin nukkumaan, koska päätin lähteä illalla (yöllä) äitin mukaan hakemaan siskoani ja sen kaveria Jyrkkäkoskelta, ja näin ollen meinasin hiiltyä, kun isi tuli kymmeneltä herättämään mua pankkiin.

Ensin kieltäydyin lähtemästä, mutta päätin että kun nyt kerran ollaan hereillä niin voisin saman tien lähteä shekkini lunastamaan ja viemään yo-rahat tilille. Pankissa käyminen vaati ankaraa jonotusta (ja kaiken lisäksi tämän minipaikkakunnan Nordean konttori lopettaa ihan lähiaikoina buuuuuuuu), mutta lopulta sain rahat tilille ja varattua ajan takuuvuokratilin tekemistä varten.

Kuulostaa niin pätevältä.
Mutta tosiaan pieni väliaikatiedote tähän: mulla on nyt siis asunto Helsingistä. Vuokra? Helvetisti. Tällä kuitenkin mennään nyt aluksi ainakin ja katselen sitten paikanpäälle päästyäni, että mitä tapahtuu. Asunto ei ole opiskelija-asunto, mistä olen hintaa lukuunottamatta onnellinen, koska pelkäsin jo valmiiksi ajatusta soluasunnosta. Nyt oon siis muuttamassa yksiöön Pohjois-Haagaan. Mun asunnolta on joku kymmenen minuutin kävelymatka juna-asemalle ja siitä junalla reilu kymmenen minsaa keskustaan eli ihan hyvä sijainti kyllä. Elokuussa sitten odottaa muutto, whiiiiiiiii!

Kotiin päästyäni otin itseäni niskasta kiinni ja rupesin hoitamaan odottavia bisneksiä KELAlta tulleen kirjeen vauhdittamana.

Ensin tilasin itselleni opiskelijakortin, koska rakkaalla Lukiolaisten liiton jäsenkortillani en tee enää mitään, möö. No okei, on se voimassa syyskuuhun saakka.

Kortin tilattuani kaivelin esiin verkkopankkitunnukset (ja kiittelin taas yksinäni Krisua siitä, että se silloin joskus painosti minua hankkimaan ne) ja maksoin HYY:n maksun, koska kuitti piti lähettää Helsinkiin.

Kävin eilen netin kautta ottamassa vastaan opiskelupaikan ja tänään sitten keräsin loput tarvittavat paperit, tungin ne kirjekuoreen ja kävin heittämässä postiin.

Seuraavaksi raahasin koneeni keittiöön ja surffasin HSL:n sivuille etsimään hintoja Helsingin seudun lähiliikenteen matkakortille. Päädyttiin siihen lopputulokseen, että otetaan saman tien kortti koko vuodeksi, jolloin hintaa tulee vajaat kaksi ja puoli sataa (rakastan -50% opiskelija-alennuksia!). Eli kortti pitää hankkia kunhan saan opiskelijakortin ja pääsen käymään Helsingissä.

Seuraavaksi kaivoin KELAlta tulleen kirjeen esille ja löysin hikisen etsinnän jälkeen lomakkeen opintotuen ja asumistuen hakemista varten ja rupesin täyttämään. Meinasin repiä hiukset päästä pariin kohtaan, kun yritin vastata kysymyksiin (jouduin mm. googlettamaan sen, mitä tutkintoa olen menossa suorittamaan ja mikä ihme oikein on BIC), mutta lopulta sain hakemuksen lähetettyä ja nyt pitää vain muistaa vielä lähettää KELAlle kopio vuokrasopimuksesta kunhan ensin saan sen postissa.

Tuli heti paljon parempi fiilis kun sain nämä jutut pois alta, jeee! Nyt sitten odottaa (toistaiseksi) enää vuokrasopimuksen allekirjoittaminen, muuttoilmoituksen tekeminen, jonkun edunsaajan vaihdoksen tekeminen vakuutukseen liittyen (mitä hittoa) ja sivistynyt pankkivierailu ensi torstaina.

Yllättävän kova työ kyllä tässäkin, täytyy sanoa.

Nyt lähden kuitenkin nauttimaan vielä lopusta vapaapäivästäni, että jaksan huomenna lähteä tekemään tienestejä. Täällä on ollut nyt pari päivää tosi hyvät ilmat, tänäänkin oli reilusti yli kaksikymmentä astetta ja autossa ei voi istua jos ei ole ilmastointi päällä. Nyt on kylläkin vähän pilviä kertynyt ja näyttää tuulevan, mutta sehän tarkoittaa vain täydellistä lenkkeilysäätä, kunhan uskaltaudun illalla lähtemään (illalla, koska silloin ei ole epämiellyttäviä hyönteisiä jahtaamassa tai ylimääräistä liikennettä häiritsemässä).

Jeah.